Kuntotarkastuksen vaiheet ennen asuntokauppaa
Luotettava asuntokauppa tarkastuksen avulla
Asuntokaupan kuntotarkastus etenee vaiheittain: tilaus ja valmistelu, lähtötietojen kerääminen ja haastattelu, aistinvarainen tarkastus, mahdolliset lisätutkimukset sekä kirjallinen raportointi. Tarkastus tehdään hyvän kiinteistöalan kuntotarkastustavan (KH 90-00394) mukaisesti, ja sen tavoitteena on antaa puolueeton kuva asunnon kunnosta sekä mahdollisista riskirakenteista. Aistinvarainen tarkastus on rakennetta rikkomaton, joten havaintojen varmistaminen voi edellyttää erillisiä lisätutkimuksia. Tieto vaiheista auttaa sekä ostajaa että myyjää valmistautumaan tarkastukseen ja ymmärtämään raportin sisällön.
Miksi kuntotarkastus kannattaa ennen asuntokauppaa
Asunto on useimmille elämän suurin yksittäinen hankinta, ja sen kunnosta halutaan luotettava kuva ennen kaupantekoa. Kuntotarkastus antaa puolueettoman arvion rakennuksen rakennusteknisestä kunnosta, paljastaa mahdolliset korjaustarpeet ja riskirakenteet sekä auttaa molempia osapuolia tekemään päätöksen oikean tiedon pohjalta. Ostajalle tarkastus tuo turvaa ja myyjälle se vähentää riskiä kaupan jälkeisistä erimielisyyksistä. Tarkastus ei kuitenkaan poista osapuolten omia velvollisuuksia, joista voit lukea lisää artikkelista ostajan ja myyjän vastuut kuntotarkastuksessa.
HUJU Remontit tekee asuntokaupan kuntotarkastuksia pääosin Jyväskylän alueella. Seuraavassa käydään läpi, mitä vaiheita ammattimaiseen kuntotarkastukseen kuuluu ja mitä asiakas voi kussakin vaiheessa odottaa.
Vaihe 1: tilaus ja valmistelu
Prosessi alkaa tarkastuksen tilaamisesta ja ajankohdan sopimisesta. Tässä vaiheessa sovitaan käytännön järjestelyistä ja siitä, ketkä ovat tarkastuksessa paikalla. On suositeltavaa, että tarkastuksen ajankohdasta ovat tietoisia kaikki osapuolet eli myyjä, ostaja, kiinteistönvälittäjä ja kuntotarkastaja. Hyvä valmistautuminen nopeuttaa itse tarkastusta ja parantaa lopputuloksen tarkkuutta. Katso valmistautumisohjeesta, miten valmistaudut kuntotarkastukseen.
Ennen tarkastusta kannattaa koota saatavilla olevat rakennukseen liittyvät asiakirjat:
- rakennuspiirustukset ja pohjapiirrokset
- aiemmat tarkastusraportit ja huoltokirjat
- mahdolliset korjaus- ja remonttitiedot
Kaikkien tilojen, kuten kellarin, ullakon, teknisten tilojen ja vesimittaritilan, tulee olla esteettömästi tarkastettavissa. Siksi kalusteiden edustat ja kulkureitit kannattaa pitää vapaina tarkastuspäivänä.
Vaihe 2:lähtötietojen kerääminen ja haastattelu
Ennen tarkastusta asiakas täyttää haastattelulomakkeen, jossa kysytään oleellisia lähtötietoja kuntotarkastusta varten. Lomakkeella ja tarkastuksen aikana selvitetään rakennuksen historia, tehdyt korjaukset ja remontit, mahdolliset aiemmat vauriot sekä asukkaan havaitsemat puutteet.
On suositeltavaa, että myyjä tai hänen edustajansa on paikalla tarkastuksen aikana ja kertoo avoimesti tiedossa olevista ongelmista. Nämä tiedot ohjaavat tarkastajan työtä, auttavat kohdentamaan huomion oikeisiin rakenteisiin ja kirjataan osaksi raporttia.
Vaihe 3: aistinvarainen tarkastus
Varsinainen tarkastus tehdään pääosin pintapuolisesti aistinvaraisin ja rakennetta rikkomattomin menetelmin, ilman rakenteiden avaamista, suoritusohjeen ”Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä” mukaisesti. Tarkastukseen varataan tyypillisesti 2-4 tuntia kohteen koosta ja rakennusteknisistä seikoista riippuen.
Pätevöitynyt tarkastaja käy läpi kiinteistöstä seuraavat asiat:
- rakennuksen rakenteet ja runko, kuten perustukset, kantavat rakenteet ja ulkoseinät
- vesikatto ja yläpohja, mukaan lukien katon kunto, mahdolliset vuodot ja yläpohjan tuuletus
- lämmitys- ja ilmastointijärjestelmät näkyviltä osin
- vesi- ja viemärijärjestelmät näkyviltä osin
- sähköjärjestelmä ja sähköasennusten turvallisuus näkyviltä osin
- sisätilat, kuten lattiat, seinät ja katot, mahdollisten kosteusvaurioiden varalta
Märkätiloissa ja muissa riskialttiissa kohdissa mitataan kosteusarvoja pintakosteudentunnistimella, joka antaa viitteitä poikkeavasta kosteudesta rakennetta rikkomatta. On hyvä huomata, että tunnistimen lukema on suuntaa antava eikä korvaa rakenteen sisältä tehtävää mittausta. Tarkastuksen päätteeksi tarkastaja tekee paikallaolijoille loppuyhteenvedon havainnoista.
Vaihe 4: mahdolliset lisätutkimukset
Aistinvarainen tarkastus paljastaa riskit ja epäilykset, mutta niiden varmistaminen edellyttää usein tarkempia menetelmiä. Jos tarkastuksessa havaitaan viitteitä kosteudesta tai muusta vauriosta, tarkastaja suosittelee tarvittaessa lisätutkimuksia.
Yleisin lisätutkimus on rakenteen sisältä tehtävä kosteusmittaus, jolla varmistetaan, onko rakenteessa poikkeavaa kosteutta. Rakenteen avaaminen ei kuulu varsinaiseen tarkastukseen, vaan se on erikseen sovittava lisätyö. Lisätutkimusten avulla epävarmoista havainnoista saadaan luotettavaa tietoa päätöksenteon tueksi.
Vaihe 5: raportointi
Tarkastuksen jälkeen havainnot kootaan kirjalliseen raporttiin, joka toimitetaan asiakkaalle yleensä 1-2 vuorokauden kuluessa tarkastuksesta. Raportti kuvaa rakennuksen kunnon, esiin tulleet puutteet ja riskirakenteet sekä suositukset jatkotoimenpiteistä. Tavoitteena on, että lukija ymmärtää kohteen kunnon kokonaisuutena ja tietää, mihin seikkoihin kannattaa kiinnittää huomiota.
Raportti kuvaa rakennuksen kuntoa tarkastushetkellä, ja se on voimassa noin kuusi kuukautta tarkastuksesta. Tämän jälkeen suositellaan uusintatarkastusta, jolla varmistetaan, onko rakennuksessa tapahtunut muutoksia. Katso malliraportti.
Vaihe 6: raportin läpikäynti ja jatkotoimet
Viimeinen vaihe on raportin läpikäynti ja jatkotoimista päättäminen. Ostaja voi hyödyntää raporttia kaupan ehdoista neuvotellessaan, ja myyjä saa tiedon mahdollisista korjaustarpeista jo ennen kauppaa. Avoin keskustelu raportin löydöksistä auttaa välttämään väärinkäsityksiä osapuolten välillä.
Jos raportti nostaa esiin korjaustarpeita, seuraava askel on usein korjaussuunnittelu, jossa selvitetään tarvittavien töiden laajuus, aikataulu ja kustannukset. Suunnitelmallinen eteneminen auttaa kohdentamaan korjaukset oikein ja välttämään yllätyksiä.
Kuka kuntotarkastuksen tekee?
Kuntotarkastuksen laatu riippuu tarkastajan osaamisesta ja pätevyydestä. HUJU Remonteilla kuntotarkastukset suorittaa Arttu Pitkänen, joka on FISE-pätevä asuntokaupan kuntotarkastaja (AKK). Hänellä on yli kymmenen vuoden kokemus rakennusalan vastuutehtävistä ja useamman vuoden kokemus AKK-tarkastuksista. Pätevöitynyt tarkastaja tuntee hyvän kiinteistöalan kuntotarkastustavan ja osaa tunnistaa rakennusten tyypilliset riskirakenteet. Lisätietoa siitä, mitä FISE-pätevyys tarkoittaa asuntokaupassa, löydät erillisestä artikkelista.
Mistä löydän FISE-pätevän kuntotarkastajan?
HUJU Remontit tarjoaa käyttöösi kokeneen FISE-pätevän asuntokaupan kuntotarkastajan Arttu Pitkäsen. Lue lisää Asuntokaupan kuntotarkastus -sivuilta.
Tilaa kuntotarkastus HUJU Remontilta
Asuntokaupan kuntotarkastus
Kun olet myymässä tai ostamassa asuntoa Jyväskylän tai Keski-Suomen alueella, ammattilaisen tekemä kuntotarkastus antaa luotettavan kuvan kohteen kunnosta. Tutustu asuntokaupan kuntotarkastukseen ja ota yhteyttä, niin kerromme lisää tarkastuksen sisällöstä ja sovimme sinulle sopivan ajankohdan.